Wanhaa Tampellaa...?

Repäisin salsahame-periaatteella itselleni kesämekon. Samasta kankaasta on syntynyt jo laukku ja toinenkin hame, ja vieläkin sitä riittäisi! Mitähän seuravaaksi keksisi?

Dylonista taasen

Muutama vuosi sitten ostin jostakin päin (...Zeppeliiniä...?) beigen topin. Sitten väri alkoi tympäistä ja nakkasin sen perukoneeseen jälleen kera Dylon-pesukonevärin. Ja näin komia tuli! Ja värjääntyi samalla muutama toinenkin paita. Ja tuo köynnös jäi originaalin väriseksi! Jej. Täytyy samalla mainita kun ärsyttää: Tuossa köynnöksessä oli alunperin pieniä koristekiviä, mutta jo ensimmäisen pesun jälkeen kaikki olivat huuhtoutuneet viemäriin. Että niin.

Lehtikimono

Suuri Käsityö-lehden 10/2007 numerossa oli ihana lehtikimono-ohje. Näppäränä aloin sitten kokeilemaan josko sujuisi kerrankin 'kaavallateko'. 

Alussa meni jonkin aikaa älytä merkkien selityksiä, mutta tuskaisen värkkäilyn jälkeen ymmärsin yskän ja homma hoitui. Langat revin taasen jostakin vanhasta kauhtanasta. :)

Mutta juu, paita tuli. 

Violetti villatakki

Loppukesästä tuli inspis kutaista syysvillatakki. 

Väriä ei nyt ollut niin kauhan vaikeaa miettiä. Eniten aikaa meni kuitenkin siihen, että sain langat purettua vanhoista villapaidoista joiden alkuperä alkaa jo olla hämärän peitossa. (?)

Tässäpä vielä tämmöinen kuva niin ymmärrätte mallin yskän. Eniksi tuli takaosa, sitten etuosa ja lopuksi hihat. On hiukkasen aikaa vievää kutoa summamutikassa mutta toisaalta, kyllä mututuntumakin opettaa...

Villatakki

Bongasin Seppälästä aivan ihanan villatakin jota en kuitenkaan lunastanut omakseni,  vaan halusin kokeilla onnistuisiko sen tekeminen itse. Onnistuihan se. Sen pituinen se.

Tein takin osittain kutomalla, osittain virkkaamalla, 'tilkkutäkkimäisesti'. Takin muoto on niin hauska että seuraava projekti on sitten tehdä samantyyppinen takki virkaten, sen luulisi olevan helpompaa.

Pinkki bolero

Jälleen random-ohjeella. 

Tässä käytäntöä.

Sisäkkö

Täräytin itselleni kesämekon. Kankaan repäisin vanhasta takista.

Skottiruutua

Ihanaa villamaista materiaa. Taas kävi sellainen perinteinen juttu että lähdin hakemaan kangasta ommellakseni jonkin vaatteen mutten löytänytkään kangasta vaan sen vaatteen! Tätä on alkanut sattua viime aikoina paljon. Kohta ei edes 'tarvitse' enää ommella kun vaatekappaleet kävelevät vastaan valmiina pakettina!

Psykedelia

Alunperin tämä paita oli housut. Joku kehtasi vielä pyytää kirpputorilla niistä hintaa 5€ muttakun kangas oli niin ihana ettei muuta voinut!

Mätsää

Kirpparilöydöksiä. Eikä mitthän tarttenu muuttaa! Ajattelin kyllä josko paitaa aavistuksen lyhentäisi mutta enpä ole ainakaan vielä saanut aikaiseksi. ...Enkä varmaan saakaan.

Eikä kyllä edes tartte.

'Tweed-liivi'

Mitäs muuta kuin liiviä taasen. Tämä liivi oli alunperin polvihousut, jotka ostin liivikankaaksi kirpparilta eurolla. Innostuin lähinnä noiden solkien takana kyhäämään koko liivin

Että näin.

Löytötawaratoimisto

Kaikki paitsi kraka on kirpparilöytöjä! Kraka on mummolasta.

Musta liivi

Tämäkin liivi taitaa muistaakseni olla iskän vanha. Siinä on kiva tuollainen 'aavistus liituraitaa'. Olen kavennellut ja muuttanut mallia liivin alkuperäiseen olomuotoon nähden AIKA paljon. Nyt se menee mukavasti hameiden kaverina.

Iskän wihkiliiwi!

Pelastin jälleen varastosta tuhoontuomittua tavaraa. Tällä kertaa sieltä oltiin eliminoimassa -kuvitelkaas, isäni puku jota hän piti hääpäivänään! Törkeyden huippu! Sehän piti tietenkin napata oitis matkaan. Tähän mennessä olen leikellyt puvun liivistä vähän tyköistuvamman ja kivemman mallisen. seuraavaksi voisi keksiä takillekin jotain.

Miniliivi

Tykkään torella paljon kerrospukeutumisesta ja kaikenlaiset liivintapaiset ovat kova sana. Tämän liivin tekaisin vanhasta t-paitakankaasta ja lisäsin pikku yksityiskohdiksi tuollaiset mininastatkin tehostamaan 'henkseliefektiä'. 

En millään keksi otsikkoa.

Sanotaanko vaikka näin että 1900-luvun alun (taiteilija)miesten pukeutumistyyli on hienon näköistä. Tai siis oli. 

Mrs. McGinty's dead!

Pyörittelin aikani pitsikaistaletta kädessäni miettien mitä sen kanssa tehdä, kunnes tajusin että sehän olisi pätevä hansikas. Ja niinhän siinä kävi. Kunpa joku pitäisi jotkut wanhan ajan teemapirskeet. Tahtoo naamiaisiin.

Kameekaulus

Tällä tapaa. Tämä pirulainen ei maksanut kuin vaivaiset kaki euroa sillä se oli koristeena sukissa jotka ostin. Aatteleppa.

Liila neule

Pitää vilauttaa tätäkin takkia kun pidän tästä niin kovin. :) Luottokamaa vuosien takaa. Ja edelleen. H&M:ltä peräisin, on kestänyt käyttöä kiitettävästi.

Back to the 70's

 Kyllä waan! En ole muuhun kajonnut kuin vyöhön (sitä täytyy toisinaan ehostaa epoksiliimalla) ja housuihin, joihin tein vekit lahkeisiin. Huomaa kengät, ylpeydenaiheeni!

Kraka taitaapi muuten olla juuri sitä seiskytlukulaista laatuaan, mummolasta. Paita h&m, housut only -muistaakseni.

Raitawaa

Eikös olekin kivan värinen paita? Alunperin tämä kahden euron kirpparilöytö oli mustavalkoinen, mutta kiitos Dylonin konevärjäysaineen siitä tuli vähän inhimillisemmän värinen eikä se enää rasita silmääkään niin paljoa. Yhdellä paketillisella sai värjättyä neljä muutakin paitaa. Että hintansa väärti.

Poirotti on kiva.

Pitipä virkata hattu sitten. Viimeisin innostus ovat kohdallani olleet nostalgiset asusteet joita on tullut vehkeiltyä tässä muutama. Jonkinnäköisiä pikkuhansikkaitakin voisi tehdä seuraavaksi!

 Hattu on syvä 'peruspipo' jossa on myös lieri. Miksiköhän tuokin piti erikseen mainita? Eiköhän liene sanomattakin selvää kun katsoo vain kuvasta. :D Mutta pakko kai tähänkin on jotain olennaista mainita niin tulipa ainakin mainittua nyt sitten. Harmi kun Hercule Poirotit loppu. Mutta hengessä mukana edelleen. :)

Suorat housut

Tahtoi villakangashousut. Eikös olekin komia vyö? Kirppari... :)

Pakkopaitatakki

 Piti antaa vähän uutta ilmettä syystakille. Takki oli alunperin beige ja siinä oli hopeisia solkia. Ulkonäkö alkoi lopulta puistattaa (sitä se beige teettää) ja oli aika keksiä uutta. Vihreä on taas nousemassa omalla kohdallani muotiin, ja tässäkin tapauksessa nakkasin takin pesukoneeseen kera Dylonin Olive green-konevärjäyspaketin. 

Väri otti todella kivasti kiinni (beige taisi vähän boostata lopputulosta), mutta huomasin hopeisten solkien näyttävän aika karseilta vihreää vasten, ja lopulta täytyi kaikki hopeiset pikkuosaset vaihtaa uusiin (tai siis vanhasta laukusta peräisin oleviin) rustiikkisiin solkiin. Solkien mukana tulivat myös nahkaiset remmit.

Samalla täytyi myös vaihtaa vetoketjutkin ruskeisiin. 

Takissa oli eräänlaisia 'ilmanvaihtoaukkoja' jotka täytyi peittää ja ompelin päälle noita pikkunahkapalloja.  Hihoihin laitoin somisteeksi tuollaiset nahkapalat. Nyt jaksaa taas painaa 'uuden' takin kanssa.

'Tunnan paita'

Tämän villapaidan tekemiseen innoittanut alkuperäinen malli löytyy erään kotimaisen vaihtoehtomatkailuohjelman erään tuotantokauden erään jakson eräästä kohtauksesta. Oikeastaan parista.

Nappeja

Kun napin tekee itse niin tulee näköinen (<-- positiivisella tavalla).

Ja rahaakin säästyy. 

Ja kestävää on. Nämä napit Cermitistä.

Rafaello (vai kuka)

Minulla on myös sellaisia somia kissanpentu-merkkejä. Jos ne ompelisi johonkin tappaja-nahkatakkiin?

Pasifismin hengessä.

Ostin kirpparilta kerran erään armeijahenkisen takin. Siinä oli reikä ja helpoin ratkaisu oli kehitellä reiän kohdalle hihamerkki. Onhan tuo vähän korni mutta värit kivat! Kuvan kirjailin jälleen kerran hyttysverkon palaan. 

Harmaa huppari

Tuttavani nakkasi pellolle vanhan miesten xxl-hupparinsa.  Minäpä repäisin siitä itselleni takkisen!

 Tein mallista pikkasen tyköistuvamman ja lisäsin vetoketjun. Nakkasin sekaan myös mummolasta löytämäni vanhan (pöytäliina...?-)kankaan huppuvuoreksi ja yksityiskohtaista ilmettä antamaan.

Että näin.

Ruutua, ruutua

Useasti onpelukuvioissani käy niinkin että ensin tulee eteen kangas ja sen pohjalta suunnitellaankin vasta vaate. Tässä tilanteessa sain säkillisen kankaita joille ei ollut käyttöä, ja seassa oli tämä pörröinen (ehkä vähäsen kutiava) kangas. Se halusi tulla takiksi.

Lämmin on.