No arh. Itestä on NIIN ärsyttävvää ottaa kuvia. Täsäkin on milijoona juttua joitten ei pitäny näyttää tältä mutta ku alakaa säätään yhtä ossaa niin ei hoksaakkaan että se vaikuttaa johonki muuhun sitte ja arh... Mekko ei kyllä pääse oikeuksiinsa ja kengätki oon rajannu olemattomiin ja minähän oon vielä ihan sininenki täsä! Mutta noh, ehkä tästä opimme. Ja mitä sitä turhia märiseen. Että se siitä. :) Niin, kaikki lähti nuista pinkeistä kengistä kun aattelin että ois kiva jos ois samanvärinen aluhelema hammeesa ku nuo kengät, ja sitten sille pinkile ois ollu kiva joku todella vastakohtanen väri joten... Maastoa it is! Muutenkin viehätti tuo irstaan lapsellisen femiinin pinkin ja vähemmän femiinin maastokuvion (ristiriitainen) yhistelmä... Oli mielesä tehä semmonen ei-feministinen mutta "voimakas" retonki kuiteski. Nojoo. (Sukupuolentutkimus ja queertutkimus on mukavaa hommaa btw.) Eikä se pinkki oo mikkään lässyn lässyn lapsellinen "maailman karsein väri"! Itehän me luodaan merkitykset värreile! Täytyy tunnustaa että pinkki on mukava väri asusteisa justiin siksikki ku se on niin kyseenalainen väri juuri sen takia mitä stereotypiaa siihen liittyy, ja oikiastaan ihan sen takia siihen on mukavan provosoivaa pukkeutua! Kih! Tämmönenki tunnustus tähän välliin. Mutta sitten taas, anteeksi kun jauhan, riippuu kyllä aina asiayhteydestäki tuo värin 'kamaluus'... Eikä mikkään mustavalakosta ole. Kukin tyylillään, pinkilä tai iliman. ;)
10. huhtikuuta 2013
Lepakkomekkoo!
Di di di di di di di di - di di di di di di di di - batskirt! Oli niin vallan
ihastuttava kankaanpala eurokankaasa kun siinä oli tommosia vallattomia
lepakoita että sillä ei ollu muuta mahollisuutta kuin päätyä mekokseni! Vai
hameeksi... Kumpi nyt on se kokonainen ja kumpi alaosa..? Näh. Enkä
kyllä jaksa asiaa googlata. Mutta kuitenkin, lepakkomekko! ...Tai hame.
Keltainen liiwi
Mielikuvituksellinen nimi. Tätä osittain virkkasin ja kuttoin, tuon verkon
virkkasin ja sitten muuten kuttoin. Kerranki oli heleppo tehä jotaki iliman
kaavoja! Tottunu että ylleensä ku jottain alakaa tekemään niin voi varrautua
että siihen mennee puoli vuotta ku pittää aina purkaa ku huomaa
teheneensä asiat väärin! Mutta siinäpä oppii. Eikä nykyään
mee ennään sitä puolta vuotta ees
ku on otettu opiksi.
Ei oo siinä kyllä mittään kiinnitysmekanismia, semmonen yks tamppi
ois kiva, tai joku tosi iso nappi. Voi, kohtahan on kevät jo! Tai siis on.
Rauhankyyhkymekkonen
Peace, bro. Täsä jo yhen mummukangasmekon protocobkollabioottityyppi,
en malttanu oottaa että se valamistuu niin piti repiä se niskaan jo
nuppineulavaiheesa! Siitä tuo "eppäilyttävä" ulkomuoto.
Eiköhän se kohta valamistu.
Retonkeja!
Onnen päivää! Sen se teettää kun haalii mummon varastosta itelleen
kaikki tuhopolttoon tuomitut verhot ja muut härpäkkeet eikä ossaa päättää
mitä niile tekkee kun vasta nyt kun hokasin että minähän räpsäytän niistä
itele kesämekkoja! Jea. Semmoset söpöt kotelomekkoasiat ois kivoja, mutta
kattoopi nytten mitä tästä syntyypi. Määpä ossaan käyttää nyt järkkäriä
"ammattimaisesti", tai sen verran mitä omala kohala voi sanua ammattimaiseksi...
if juu nou vat ai miin. Meilä oli semmonen valokuvauskurssi josa piti kuvat
käsitellä ihan painokuntoon asti! Hii se oli kivvaa! Ja yritän jatkosaki
pyrkiä ottaan kuvat "ammattimaisesti". (Heittomerkit siksi koska muuten
mää kuulostaisin ärsyttävältä koska mehän emme ikinä kuvittele
itsestämme liikoja, vai mitä?) Eipä vissiin.
17. maaliskuuta 2013
Tillaustyö!
Tapahtui niinä päivinä joskus viime keväänä että sain
tilaustyökseni suunnitella ja toteuttaa nimipaidat eräälle
nuorelle urheilijanalulle ja hänen valmentajalleen.
Väri on tavallista kiinni silitettävää
purkkikangasväriä.
Paidat saivat olla vähän 'kepeämpiä' ja korostaa heidän
letkeää menoaan joten...
Yep. Pesti oli oikein mukava ja minulla oli oikein mukavaa
näitä värkkäillessäni! Seuraavaksi voisin tehdä itselleni bändipaitoja...
Kunhan tässä elämässä kerkiää.
Vyöehostusta.
Kynsiviilasta on moneksi. Tähän lopputulokseen tulin kun löysin
kirpparilta ihanaisen vyön jossa oli kylläkin aika mauton solki.
Tai yksityiskohta.
Näytin sille vähän pihtiä ja sitten vähän vauvarautasahaa niin
johan alako pelittään! Loppuviilaukset vielä kynsiviilalla niin
uudestisyntynyt vyöni oli valmis uuteen elämäänsä ruskean
salsahameeni parhaana kaverina. Että näin.
31. tammikuuta 2013
Hihhih
Pakko nyt tämäkin vielä mainita kun rupesi niin huvittamaan kun satuin lukemaan edellisen edellisen postaukseni jossa puhuin jotain 'pahvilaatikoiden päällystämisestä nahalla jotta niistä saisi koreammat'... KUKA IDIOOTTI ALAKAA PAHAVILAATIKOITA PÄÄLLYSTELLEEN??!! On taas välähtäny... (*hihitystä*)
Tsädääm!
Tatadaa! Tätä ette uskoneet enää näkevänne! PÄIVITYS! Mutta kyllä, niin se vain on että näin kävi! Olen potenut huonoa omaatuntoa jo kauan siitä että olen hyljännyt tämän pikkunurkkaukseni oman onkensa nojaan, ja nyt jostain kosmisesta syystä päädyin viimein tekemään asialle jotain! Minulla ei nyt kyllä oikeastaan ole edes mitään asiaa. Ja toisaalta tämä aihe on herättänyt suurta pohdintaa itsessäni viime aikoina kun tarkoitus tälle blogille oli vain pitää omaa mukavaa pikku 'päiväkirjaa' vähät välittämättä siitä jos nyt joku hullu sattuisi näille sivusille eksymään, mutta toisaalta sitten jos tällaista alkaa harrastamaan niin kai siinä on sekin puoli otettava sitten huomioon jollakin tavalla ehkä kuitenkin epäilemättä kenties... Tai sitten ei! Noh, kun nyt kuitenkin olen kosmisella juttutuulella niin samapa tuo on jorista itsekseen vailla sen suurempaa merkitystä. Ehkä kertoilen siitä miksi en ole päivitellyt täällä mitään asioita pitkään aikaan!
Niin no... niin. Minäpä olenkin nykyään Kemiläinen! Repikääpä siitä! (Mitähän tuokin tarkottaa, repiä huuumoria vaiko mitä? Ja entä "Tantaloksen tuskat", mitä se tarkottaa?) Suloinen Pakkahuoneenkatu vaihtui Keskuspuistokatuun... Mutta mukava paikka tämäkin, vaikka kaikki puljut mennee kiini jo 6... Mutta mukavat vuokranantajat on! Ja minä opiskelen kuvataidetta Tokemissa. Ihana luokka ja miljöö. Tympeätä vain kuljeskella linkalla tuota kemi-torino-väliä. Mutta turha valitus pois! Näkkee maisemia.
Hankala päättää kirjottaakko murteela vai asiallisesti. Yks päivä (tuli vaan mieleen) äitee tärräytti hupaisan oululaisen kommentin, meni jotenki näin:
PITÄS ILIMA KERETÄ SELEVITÄ TOSA VÄLISÄ. ainaki ääneen se kuulostaa varsin vänskältä. :) ja sanottu liitty jotenki eelläajavaan autoon ku se pöllyytti lunta etteen niin perkeleesti. Semmonen juttu se. Sole poka mikkhän.
Niin. Nojaa. Eipä elämäsä mittään muuta jännää. Palijon oon ommellu muttaku ittiä on niin rasittavvaa ja ärsyttävvää ja myötähävettävvää kuvata ettei sitä tapahu ikänä. Pitäs hommata joku hovikuvvaaja. Mutta ehkä se täsä kessää kohti valpastuu tämä minun toiminta. Toivon. Kyllä! On niin palijon ryysyä tullu tehyksi että se pittää käyvä läpi.
Tämän vuojen teemoja (Hyvvää uutta vuotta muuten!) on varmaankin tähän hetkeen perustuen retro/hippiys... perinneryysyt...1900-alun herraskaisuus (tämä kestohitti)... villapaitulit... kalastajanreleet... (kivat villapaiat ja kynsikkäät ja semmoset juunou) ja talonpoikaistyyli hienoine henkseleineen ja vihtahousuineen sun muine. Tuohireppu ja virsut ois erittäin hieno juttu! Ja kaikki "sota-ajan" (? elä kysy :D) kampe. Jep... Ja Kalevala. Slaavilaisuus. Ou jea. Minulla on lapikkaat hahhahhahhaaa muahhahhaa onnenpäivää hähhähhää! Ja niile pittäis saaha mehiläisvahhaa tai jotaki jostaki ettei ne ime kaikkea sitä lumivesimäärää mitä kemin taivas on viimepäivinä suonu. Ette uso noita nietoksia! Eilen mietin ku kävelin serkun tykyä kotia että suksila pääsis meleko nopiaan kämpile! harmi vaan ku niitä ei oo. Pittää hommata semmoset vanahat sukset mitkä saa suoraan lyyä kiini noihin lapikkaisiin ja lähtä tien pääle kuleksiin :). Nyt tämä alakaa kuulostaan siltä niinku kirjottaja ois kahavihöyryisään. Mutta niinhän minä oonki! Miten jotku voi juua kahavia vielä 23.00 jäläkeen vaikka niilä ois seuraavana päivänä aamu6 herätys? :) Tämä ajatus sai alkunsa eräistä tosielämän lähisukulaisistani.
Hoo, kuinka paljon tekstiä! Ja kuinka turhanpäiväistä! No samapa tuo. Nyt taas on tavallaan huono omatunto siitä että menin kirjoittamaan tällaista höpöä vailla mitään ryysykuvaa tai muuta pohjaa, kun ajattelin ettei tästä saa tulla mitään helkutin lifestyleblogia! Mutta sitten taas... Eipä mikään mustavalkoista ole. Ja siitä tuleekin mieleeni että keskusteleminen on yleensä hankalaa kun oikeastaan mihinkään ei ole olemassa varsinaista kyllä/ei joko/tai vastausta, vaan on olemassa näkemyksiä mutta sitten taas niiden ilmaisemisen tärkeys on asia erikseen ja onko sekin kuinka toissijaista... Äh. Nyt ärsyttää kun tuokin kommentti on niin mustavalkoinen. Kun kaikesta voi aina vetää väärän johtopäätöksen. Mutta toisaalta se vetää keskustelua eteenpäin ja kenties kehittää sitä. Hohhoi. Noniin.
Ehkä on parempi lopettaa kun on voiton puolella, vaikka se hetki meni kyllä ohi jo monta kappaletta sitten... Nooh.. Ehkä tästä noustaan vielä. :) Minä haluan hessaan, kun sielä on niin ihimeellisen lämmin! Minä haluan tehä nahkarepun. Ja palijon muuta, kuhan kerkiän! Mutta nyt en tiiä mitä tekisin seuraavaksi? Tein viimeksi kynsikkäät. Sain mummolta villasukkalehtiä lainaan. Villasukat? Ja kaikkia ihania villatakkeja ja huiveja ja sukkia sun muuta pittää tehä. Ja semmosia hempeitä vaatteita, niitä kun ei hirviästi oo. Mitä minä teen nuile vaatteile kun niitä on niin palijon mutten raaski luopuakkaan niistä? Nyyh. Isona minusta tullee himohamstraaja ja ne näyttää nelosela siinä ohojelmasa kuinka minä piän raivo ja hullunkiilto silimisä kynsin hampain kiini kaikista rievuistani mitkä on täyttäny minun kapisen talon kun ne yrittää raukat tyhyjentää sitä...
Mutta siihen on vielä pitkä matka. Toistaiseksi. Nyt suunnittelen mitä teen seuraavana. Villatakin? Ai niin! Sisustusblogikin olisi kiva aloittaa! As soon as...
Juu. öitä. :)
Niin no... niin. Minäpä olenkin nykyään Kemiläinen! Repikääpä siitä! (Mitähän tuokin tarkottaa, repiä huuumoria vaiko mitä? Ja entä "Tantaloksen tuskat", mitä se tarkottaa?) Suloinen Pakkahuoneenkatu vaihtui Keskuspuistokatuun... Mutta mukava paikka tämäkin, vaikka kaikki puljut mennee kiini jo 6... Mutta mukavat vuokranantajat on! Ja minä opiskelen kuvataidetta Tokemissa. Ihana luokka ja miljöö. Tympeätä vain kuljeskella linkalla tuota kemi-torino-väliä. Mutta turha valitus pois! Näkkee maisemia.
Hankala päättää kirjottaakko murteela vai asiallisesti. Yks päivä (tuli vaan mieleen) äitee tärräytti hupaisan oululaisen kommentin, meni jotenki näin:
PITÄS ILIMA KERETÄ SELEVITÄ TOSA VÄLISÄ. ainaki ääneen se kuulostaa varsin vänskältä. :) ja sanottu liitty jotenki eelläajavaan autoon ku se pöllyytti lunta etteen niin perkeleesti. Semmonen juttu se. Sole poka mikkhän.
Niin. Nojaa. Eipä elämäsä mittään muuta jännää. Palijon oon ommellu muttaku ittiä on niin rasittavvaa ja ärsyttävvää ja myötähävettävvää kuvata ettei sitä tapahu ikänä. Pitäs hommata joku hovikuvvaaja. Mutta ehkä se täsä kessää kohti valpastuu tämä minun toiminta. Toivon. Kyllä! On niin palijon ryysyä tullu tehyksi että se pittää käyvä läpi.
Tämän vuojen teemoja (Hyvvää uutta vuotta muuten!) on varmaankin tähän hetkeen perustuen retro/hippiys... perinneryysyt...1900-alun herraskaisuus (tämä kestohitti)... villapaitulit... kalastajanreleet... (kivat villapaiat ja kynsikkäät ja semmoset juunou) ja talonpoikaistyyli hienoine henkseleineen ja vihtahousuineen sun muine. Tuohireppu ja virsut ois erittäin hieno juttu! Ja kaikki "sota-ajan" (? elä kysy :D) kampe. Jep... Ja Kalevala. Slaavilaisuus. Ou jea. Minulla on lapikkaat hahhahhahhaaa muahhahhaa onnenpäivää hähhähhää! Ja niile pittäis saaha mehiläisvahhaa tai jotaki jostaki ettei ne ime kaikkea sitä lumivesimäärää mitä kemin taivas on viimepäivinä suonu. Ette uso noita nietoksia! Eilen mietin ku kävelin serkun tykyä kotia että suksila pääsis meleko nopiaan kämpile! harmi vaan ku niitä ei oo. Pittää hommata semmoset vanahat sukset mitkä saa suoraan lyyä kiini noihin lapikkaisiin ja lähtä tien pääle kuleksiin :). Nyt tämä alakaa kuulostaan siltä niinku kirjottaja ois kahavihöyryisään. Mutta niinhän minä oonki! Miten jotku voi juua kahavia vielä 23.00 jäläkeen vaikka niilä ois seuraavana päivänä aamu6 herätys? :) Tämä ajatus sai alkunsa eräistä tosielämän lähisukulaisistani.
Hoo, kuinka paljon tekstiä! Ja kuinka turhanpäiväistä! No samapa tuo. Nyt taas on tavallaan huono omatunto siitä että menin kirjoittamaan tällaista höpöä vailla mitään ryysykuvaa tai muuta pohjaa, kun ajattelin ettei tästä saa tulla mitään helkutin lifestyleblogia! Mutta sitten taas... Eipä mikään mustavalkoista ole. Ja siitä tuleekin mieleeni että keskusteleminen on yleensä hankalaa kun oikeastaan mihinkään ei ole olemassa varsinaista kyllä/ei joko/tai vastausta, vaan on olemassa näkemyksiä mutta sitten taas niiden ilmaisemisen tärkeys on asia erikseen ja onko sekin kuinka toissijaista... Äh. Nyt ärsyttää kun tuokin kommentti on niin mustavalkoinen. Kun kaikesta voi aina vetää väärän johtopäätöksen. Mutta toisaalta se vetää keskustelua eteenpäin ja kenties kehittää sitä. Hohhoi. Noniin.
Ehkä on parempi lopettaa kun on voiton puolella, vaikka se hetki meni kyllä ohi jo monta kappaletta sitten... Nooh.. Ehkä tästä noustaan vielä. :) Minä haluan hessaan, kun sielä on niin ihimeellisen lämmin! Minä haluan tehä nahkarepun. Ja palijon muuta, kuhan kerkiän! Mutta nyt en tiiä mitä tekisin seuraavaksi? Tein viimeksi kynsikkäät. Sain mummolta villasukkalehtiä lainaan. Villasukat? Ja kaikkia ihania villatakkeja ja huiveja ja sukkia sun muuta pittää tehä. Ja semmosia hempeitä vaatteita, niitä kun ei hirviästi oo. Mitä minä teen nuile vaatteile kun niitä on niin palijon mutten raaski luopuakkaan niistä? Nyyh. Isona minusta tullee himohamstraaja ja ne näyttää nelosela siinä ohojelmasa kuinka minä piän raivo ja hullunkiilto silimisä kynsin hampain kiini kaikista rievuistani mitkä on täyttäny minun kapisen talon kun ne yrittää raukat tyhyjentää sitä...
Mutta siihen on vielä pitkä matka. Toistaiseksi. Nyt suunnittelen mitä teen seuraavana. Villatakin? Ai niin! Sisustusblogikin olisi kiva aloittaa! As soon as...
Juu. öitä. :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)















