31. tammikuuta 2013

Tsädääm!

Tatadaa! Tätä ette uskoneet enää näkevänne! PÄIVITYS! Mutta kyllä, niin se vain on että näin kävi! Olen potenut huonoa omaatuntoa jo kauan siitä että olen hyljännyt tämän pikkunurkkaukseni oman onkensa nojaan, ja nyt jostain kosmisesta syystä päädyin viimein tekemään asialle jotain! Minulla ei nyt kyllä oikeastaan ole edes mitään asiaa. Ja toisaalta tämä aihe on herättänyt suurta pohdintaa itsessäni viime aikoina kun tarkoitus tälle blogille oli vain pitää omaa mukavaa pikku 'päiväkirjaa' vähät välittämättä siitä jos nyt joku hullu sattuisi näille sivusille eksymään, mutta toisaalta sitten jos tällaista alkaa harrastamaan niin kai siinä on sekin puoli otettava sitten huomioon jollakin tavalla ehkä kuitenkin epäilemättä kenties... Tai sitten ei! Noh, kun nyt kuitenkin olen kosmisella juttutuulella niin samapa tuo on jorista itsekseen vailla sen suurempaa merkitystä. Ehkä kertoilen siitä miksi en ole päivitellyt täällä mitään asioita pitkään aikaan!

Niin no... niin. Minäpä olenkin nykyään Kemiläinen! Repikääpä siitä! (Mitähän tuokin tarkottaa, repiä huuumoria vaiko mitä? Ja entä "Tantaloksen tuskat", mitä se tarkottaa?) Suloinen Pakkahuoneenkatu vaihtui Keskuspuistokatuun... Mutta mukava paikka tämäkin, vaikka kaikki puljut mennee kiini jo 6... Mutta mukavat vuokranantajat on! Ja minä opiskelen kuvataidetta Tokemissa. Ihana luokka ja miljöö. Tympeätä vain kuljeskella linkalla tuota kemi-torino-väliä. Mutta turha valitus pois! Näkkee maisemia.

Hankala päättää kirjottaakko murteela vai asiallisesti. Yks päivä (tuli vaan mieleen) äitee tärräytti hupaisan oululaisen kommentin, meni jotenki näin:
PITÄS ILIMA KERETÄ SELEVITÄ TOSA VÄLISÄ. ainaki ääneen se kuulostaa varsin vänskältä. :) ja sanottu liitty jotenki eelläajavaan autoon ku se pöllyytti lunta etteen niin perkeleesti. Semmonen juttu se. Sole poka mikkhän.

Niin. Nojaa. Eipä elämäsä mittään muuta jännää. Palijon oon ommellu muttaku ittiä on niin rasittavvaa ja ärsyttävvää ja myötähävettävvää kuvata ettei sitä tapahu ikänä. Pitäs hommata joku hovikuvvaaja. Mutta ehkä se täsä kessää kohti valpastuu tämä minun toiminta. Toivon. Kyllä! On niin palijon ryysyä tullu tehyksi että se pittää käyvä läpi.

Tämän vuojen teemoja (Hyvvää uutta vuotta muuten!) on varmaankin tähän hetkeen perustuen retro/hippiys... perinneryysyt...1900-alun herraskaisuus (tämä kestohitti)... villapaitulit... kalastajanreleet... (kivat villapaiat ja kynsikkäät ja semmoset juunou) ja talonpoikaistyyli hienoine henkseleineen ja vihtahousuineen sun muine. Tuohireppu ja virsut ois erittäin hieno juttu! Ja kaikki "sota-ajan" (? elä kysy :D) kampe. Jep... Ja Kalevala. Slaavilaisuus. Ou jea. Minulla on lapikkaat hahhahhahhaaa muahhahhaa onnenpäivää hähhähhää! Ja niile pittäis saaha mehiläisvahhaa tai jotaki jostaki ettei ne ime kaikkea sitä lumivesimäärää mitä kemin taivas on viimepäivinä suonu. Ette uso noita nietoksia! Eilen mietin ku kävelin serkun tykyä kotia että suksila pääsis meleko nopiaan kämpile! harmi vaan ku niitä ei oo. Pittää hommata semmoset vanahat sukset mitkä saa suoraan lyyä kiini noihin lapikkaisiin ja lähtä tien pääle kuleksiin :). Nyt tämä alakaa kuulostaan siltä niinku kirjottaja ois kahavihöyryisään. Mutta niinhän minä oonki! Miten jotku voi juua kahavia vielä 23.00 jäläkeen vaikka niilä ois seuraavana päivänä aamu6 herätys? :) Tämä ajatus sai alkunsa eräistä tosielämän lähisukulaisistani.

Hoo, kuinka paljon tekstiä! Ja kuinka turhanpäiväistä! No samapa tuo. Nyt taas on tavallaan huono omatunto siitä että menin kirjoittamaan tällaista höpöä vailla mitään ryysykuvaa tai muuta pohjaa, kun ajattelin ettei tästä saa tulla mitään helkutin lifestyleblogia! Mutta sitten taas... Eipä mikään mustavalkoista ole. Ja siitä tuleekin mieleeni että keskusteleminen on yleensä hankalaa kun oikeastaan mihinkään ei ole olemassa varsinaista kyllä/ei joko/tai vastausta, vaan on olemassa näkemyksiä mutta sitten taas niiden ilmaisemisen tärkeys on asia erikseen ja onko sekin kuinka toissijaista... Äh. Nyt ärsyttää kun tuokin kommentti on niin mustavalkoinen. Kun kaikesta voi aina vetää väärän johtopäätöksen. Mutta toisaalta se vetää keskustelua eteenpäin ja kenties kehittää sitä. Hohhoi. Noniin.

Ehkä on parempi lopettaa kun on voiton puolella, vaikka se hetki meni kyllä ohi jo monta kappaletta sitten... Nooh.. Ehkä tästä noustaan vielä. :) Minä haluan hessaan, kun sielä on niin ihimeellisen lämmin! Minä haluan tehä nahkarepun. Ja palijon muuta, kuhan kerkiän! Mutta nyt en tiiä mitä tekisin seuraavaksi? Tein viimeksi kynsikkäät. Sain mummolta villasukkalehtiä lainaan. Villasukat? Ja kaikkia ihania villatakkeja ja huiveja ja sukkia sun muuta pittää tehä. Ja semmosia hempeitä vaatteita, niitä kun ei hirviästi oo. Mitä minä teen nuile vaatteile kun niitä on niin palijon mutten raaski luopuakkaan niistä? Nyyh. Isona minusta tullee himohamstraaja ja ne näyttää nelosela siinä ohojelmasa kuinka minä piän raivo ja hullunkiilto silimisä kynsin hampain kiini kaikista rievuistani mitkä on täyttäny minun kapisen talon kun ne yrittää raukat tyhyjentää sitä...

Mutta siihen on vielä pitkä matka. Toistaiseksi. Nyt suunnittelen mitä teen seuraavana. Villatakin? Ai niin! Sisustusblogikin olisi kiva aloittaa! As soon as...

Juu. öitä. :)